Yhtäkkiä onkin jo huhtikuu. Vielä muutama lämmin päivä, niin voin pukeutua kumppareihin ja mennä Irjalan lätäköihin läiskyttelemään. Hyvän asuinalueen merkki on se, että keväällä syntyy vuolaita puroja ja muita vuotokohtia, johon hengessään ikuinen lapsonen, lihassa yli kolmikymppinen henkilö voi mennä rakentamaan patoja ja lätsyttelemään kumisaappaissa.

   Olen viime päivinä pursunnut energiaa. En ole malttanut pysyä sisällä. Valon lisääntymisellä lienee osuutensa, mutta olen myös viimein tervehtymässä melko vaarattomasta mutta inhasta sairaudesta. Tai voiko tuota nyt sairaudeksi sanoa, sanotaan että sairastaminen on takana päin.

   Helmikuun puolivälissä minulla diagnosoitiin sormen jänteen rasitusvamma. Mistäs tällainen? Hiiren käytöstä mitä todennäköisimmin. Inha vaiva, joka ei vieläkäkään ole aivan ohi. Olen kuitenkin työkykyinen kökittyäni melkein viisi viikkoa saigonilla.

   Tänä aikana olen tehnyt joitakin havaintoja. Koska listat ovat helmiä, teen sellaisen.

   1) Teeveestä tulee aina kauhea Sydämen asialla. Ihan sama, mikä vuorokaudenaika, sieltä tulee Sydämen asialla. Pelkkä tunnusmusiikin kuuleminen aiheuttaa minussa tätä nykyä ns. huonoja väristyksiä.

   2) Olen mahdottoman huono sairastaja, koska olen kärsimätön. Haluaisin olla heti terve tai ainakin sairauslomalla pitäisi puuhata jotain tuottavaa, kuten esimerkiksi siivota vaatehuone (helppoa yhdellä kädellä), kirjoittaa kansainvälinen bestseller (hidasta, mutta periaatteessa onnistuu yhdellä kädellä) tai edes lukea kaikki ne kirjat, jotka on aikonut joskus lukea. Lopulta sitten siivosin vain vaatehuoneeni ja senkin viime viikolla.

   3) Kannattaa opetella käyttämään hiirtä kummallakin kädellä ennen kuin totuttu käsi pasahtaa.

   4) Nykyään tehdään aika siistejä rannetukia. Ei enää mummoalushousujen värisiä inhoja makkarankuoria! Omani on musta ja siinä on nyöritys. Sehän on oikeastaan kuin pieni korsetti.

   5) Käsi on ystävä, hellikää kättänne.

Maaliskuu meni siis osaltani vähän niin kuin ohi. Yritän kiriä tässä kuussa takaisin. Yksi novelli on työn alla ja viime vuotinen päätyi Atorox-ehdokkaaksi - helmeyttä. Lisäksi tässä kuussa on luvassa uusia tuulia.

Osuuskumman ekoscifiantologia ilmestyy tässä kuussa. Kirjoitustyöni ovat lipsahtaneet scifin puolelle, mutta kevään ja kesän aikana on tarkoitus kirjoittaa taas fantasiaa.